RokPoliisi - sarjassa turkulainen epäonnistunut muusikko ja tuleva levykauppias osaa kaiken paremmin kuin sinä. Koska itse on jo päässyt maistamaan rocktähteyden kirpeää hedelmää, voi hän hyvällä omallatunnolla arvostella musiikkia, ulkonäköä tai muuten vaan vittuilla muille. Kudos ei todennäköisesti yhdy toimittajan mielipiteisiin millään lailla ja haistakoon Teemu paskan.

Cosmikissa alko jo vituttaa, kun mestoilla keekoili itsensä köyrimistunnuksin koristelleita akateemisia mulkkuja. Vittu, et en voi käsittää minkä takia joku pukeutuu haalariin ja torppaa lahkeeseen roikkumaan karvaset käsiraudat. Hyi vittu. Kauheit lehmii ja kaikki jannut näytti just siltä, et runkkaa menemään just tollasten muka-tuhmien lehmien kuvilla, kun gradun näpyttely ei läppärillä enää kiinnosta.

Hianosti uudistautuneen Dynamon yläkerran vessasta on poistettu viimeinenkin savuluukku. Mageeta Sedu-henkeä hakeva lounge-osasto on keikkapaikkana ihan paska. Niin paska, ko paska vaan voi olla. Keskiviikon räntäsateessa paikalle möyrineet hipit eivät olisi menettäneet mitään jos olisivat jääneet himaan. Ekana (myöhässä tietty, mut ei haitannu kauheesti, koska kalja oli halpaa) "soitti" paskimman nimen ikinä keksinyt Verilöyly. Säälittävä läski pani läpsytellen menemään bassollaan ja välillä päästi avuttomia rääkäyksiä pikkusiskonsa synasta, joka oli oivasti asetettu läskiperseen taakse. "Biisit" oli noin minuutin mittaisia tuskaisia räpiköintejä loppuun. Kovannäköne ankkurin (vittu, oikeesti!) haukkariinsa tatuoinut rumpalismies toki pyssytti aika timmillä otteella. Aika paska silti. Ei vittu. promokuvis ne on nakuna ja biisit on hassusti nimetty numeroin ja koodein. Vittu mitä paskaa!

Kun paikalle oli saapunut kuulemma 17 maksanutta, 1kpl yliarvostetun musiikkiaviisin päätoimittajia ja talon omia humalaisia tiskijukkia, niin Dynamon yläkerran tanssilattialle asettui rokkiasentoihinsa tamperelainen Candy Cane. Vittu, et nääki jannut jaksaa kiertää. Joku pari vuotta sitten näin ekan kerran ja on kyllä ihan kiva topparoikka, mut aika sellast mitään sanomatonta räpellystä. Artsun solistin valkoisen miehen locksit olivat venähähtäneet jo niin pitkiksi ja ihaniksi, että jos paikalle olisi eksynyt enemmän kuin yksi taideopiskelija tyttönen, niin olis Tampesterin jannu päässy reidelle. Oli sillä basistillakin locksit, mut se oli ruma, et ei naisia sille. Reippaita vetoja ja tämänkin nuhapumpun rumpali oli tasokas. Yks meikäläisen kaveri on styylanny jomman kumman kitaristin kaa ja se on kuulema ihan mulkku jätkä.

Paikalle tuli muutama kappale kauniimpaa sukupuolta, mutta Jussin läävä ei kelvannut ja naikkoset suoriutuivat kolmikerroksiseen rok-huvipusitoon Humalistonkadulle.

Laimean kaljan innoittamana ajattelin katsoa vielä vikan bändin. Navigations. Ihan paska. Tekotaiteellista ambientnoisea vyörytettiin vartti ja tämän orkesterin rumpali tyytyi kilkuttelemaan eksoottisia kellojaan ja kahta kappaletta triangeleja. Vittu Triangeleja rumpukapuloilla! Vau, tosi jännä soundi hei noissa sun triangeleissa... ei vittu... Kai ne siitä alkoivat oikeastikin soittamaan, mutta mielenkiinto ei riittänyt pumpulipuikoilla homosteluun ja tissien läpsyttelyyn. Painelin himaan, mitään tälläkään kertaa kostuneena. Paskoja olivat.

RokPoliisi