Vuonna 1995 perustettu ja Suomessakin muutamaan otteeseen vieraillut japanilainen friikkisirkus Acid Mothers Temple & The Melting Paraiso U.F.O. on parhaillaan kiertämässä Eurooppaa vast’ikään julkaistun Acid Motherly Loven tiimoilta. Käsittämättömästä julkaisutahdista, jatkuvasti vaihtuvasta kokoonpanosta sekä intensiivisistä keikoista tunnetun yhtyeen nokkamiehen Kawabata Makoton mukaan uudessa levyssä on kyse näennäisesti normaalin musiikin kaapuun piilotetusta vinksahtaneisuudesta.

 

Mitä ihmettä tämä nyt sitten on?

 

-Acid Motherly Lovessa on aiempiin levyihin verrattuna kyse kokonaan uudesta suunnasta. Tällä kertaa halusimme tehdä aiempaa omituisempaa musiikkia. Tämä tarkoitti käytännössä vähemmän säröä ja sekoilua, Kawabata selittää innostuneesti.

 

Vaikka uudella levyllä ei ehkä friikkaillakaan entiseen tahtiin, tämä ei kuitenkaan tarkoita seestymistä. AMT on Kawabaan mukaan aivan yhtä nyrjähtänyt kuin ennenkin.

 

-Acid Motherly Love on jonkinlainen Frank Zappan ja Beach Boysin ristisiitos. Siinä on kyse hulluudesta, joka vaikuttaa näennäisesti normaalilta. Minusta Beach Boysissa on aina ollut kyse omituisesta, äkkiseltään helpolta ja tavalliselta vaikuttavasta musiikista, joka kuitenkin pitää sisällään jotain hyvin vinoutunutta, Kawabata sanoo.

 

Eittämättä ajatus Brian Wilsonista laulamassa I'm pickin' up good vibrations yhdistettynä hänen myöhempään sairastumiseensa skitsoaffektiiviseen persoonallisuushäiriöön tuottaa melko häiriintyneen mielikuvan. Mutta siinä missä Good Vibrations on malliesimerkki täydellisestä psykedeelisestä poppibiisistä, Kawabata ei luokittele AMT:n musiikkia psykedeeliseksi ja hänestä paistaa väsymys koko käsitteeseen.

 

-Monet sanovat musiikkimme olevan psykedeelistä tai trippailevaa, itselleni se on kuitenkin vain progressiivista rokkia eikä mitään sen kummempaa, hän toteaa.

 

Säännöttömyys on sääntö

 

AMT:n kokoonpano on muuttunut sitten viime kevään Amerikan kiertueen, mikä sinänsä ei ole yllätys sillä yhtyeen jäsenistö on tunnettu liikkuvuudestaan.

 

-Viime kiertueella mukana ollut vokalisti [Kitagawa Hao] ei oikein sopinut yhtyeeseen ja sen johdosta ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin…, Kawabata sanoo ja hakiessaan sopivaa englanninkielistä sanaa viiltää etusormellaan kuvitteellisesti kurkkuaan poikki, … että hänen täytyi lähteä. Uudella levyllä on mukana ystäviämme laulamassa, keikoilla hoidamme laulun itse.

 

Parempi etten kysele kyseisen vokalistin kohtalosta enempää. AMT:n jäsenistön vaihtuvuudelle on olemassa kaikessa järjettömyydessään järkeväkin selitys, yhtyeessä ei nimittäin ole varsinaisia jäseniä.

 

-Perustaessani yhtyeen, mielessäni oli vain yksi ehto – ei virallisia jäseniä. AMT:ssä ei ole yhtään virallista jäsentä, edes minä en ole virallinen jäsen, Kawabata selittää.

 

AMT:n linja perustuu muutenkin linjattomuuteen.

 

-Musiikissamme ei ole mitään filosofista tai poliittista ohjelmaa. Se on valkoista. Kun soitamme, mieleni on täysin tyhjä. Minua ei kiinnosta millaisen kokemuksen aiheutamme yleisössä, toivon vain että he nauttivat siitä mitä lavalla tapahtuu. Jos AMT:ssä on kyse jostain niin tästä: tee mitä haluat tehdä, älä tee mitä et halua tehdä, Kawabata täsmentää.

 

Afriramposta noiseen

 

Viime aikoina AMT on tehnyt yhteistyötä myös muiden japanilaisten artistien kanssa, niin japanilaisen Afrirampon kuin noisepiireistä tutun Masonnan kanssa. Lisäksi AMT on ollut auttamassa myös edellistä saamaan jalansijaa myös ulkomailla, muun muassa julkaisemalla heidän levyjään.

 

-Nähdessäni Afrirampon livenä ensimmäistä kertaa, olin shokissa. Koko keikka oli niin hauska ja niin energinen, että päätin auttaa heittää saamaan huomiota myös Japanin ulkopuolella levy-yhtiömme kautta. Heidän kanssa työskenteleminen oli hyvin mielenkiintoista, ottaen huomioon jo pelkästään sukupuolen ja iän mukanaan tuomat erot, ja jokin vain loksahti kohdalleen, Kawabata hehkuttaa.

 

Masonna puolestaan tunnetaan tajuntaa repivästä noisesta, mutta AMT:n ja Masonnan yhteisprojekti keskittyy brutaalin pörinän sijaan kosmisempiin pulputuksiin sekä Masonnan laulamiseen, joka ainakin hänen sooloperformanssiensa on jotain varsin mielenkiintoista.

 

Lukuisten eri AMT-projektiensa lisäksi Kawabata Makoto on julkaissut myös soololevyjä. Soololevyissä on kyse irtiotosta AMT:lle ominaiseen raakaan sekoiluun.

 

-AMT on pohjimmiltaan vain rockviihdettä. Soolotuotantoni on huomattavasti henkilökohtaisempaa ja tietyllä tavalla puhtaampaa. Siinä ei ole mitään tarvetta sekoilulle, vaikka joskus keikoilla tuleekin hajotettua soittimia – tosin huomattavasti harvemmin kuin AMT:n vastaavissa, Kawabata sanoo ja naureskelee partaansa.

 

Kosmoksen radioviritin

 

Kysyessäni mikä inspiroi Kawabataa tekemään musiikkia, hän vakavoituu.

 

-En ole koskaan säveltänyt yhtäkään kappaletta, en ole säveltäjä. Jos minua jokin inspiroi, niin se on kosmos itse. Sen sijaan, että loisin kappaleita, toimin eräänlaisena radiovirittimenä, joka poimii ympärillä rajattomina läsnä olevia ääniä ja välittää niitä eteenpäin.

 

Olipa musiikkinsa sitten progressiivista, psykedeelistä tai mitä hyvänsä, herra itse on ainakin kovasti tutkalla keikoillaan, sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

 

Entäpä AMT:n (ja Makoton itsensä) tulevaisuudensuunnitelmat? Kawabatan mukaan kaikki on jo lyöty lukkoon ensi vuoden marraskuulle asti. Luvassa on kiertueita ja levyprojekteja toisen perään. Mutta eikö tämä ole jo hieman huolestuttavaa? AMT on viimeisen vuoden aikana julkaissut jo neljä levyä ja kiertänyt niin Yhdysvaltoja, Eurooppaa kuin Japania. Kawabata myöntää vapaa-ajan olevan kortilla, mutta toisaalta hänen tapansa viettää vapaa-aikaa on myös sidoksissa musiikkiin.

 

-Menen levykauppaan etsimään uusia levyjä, Kawabata nauraa tuuheaan japanilaiseen partaansa.

 

Innostus musiikkiin näkyy myös siinä, että Kawabata pitää AMT:n kotisivuilla blogia, jossa hän kertoo uusimmista levyhankinnoistaan. Mikä mahtaa olla tällä hetkellä se kovin juttu?

 

-En kuuntele mitään rankkaa tai kovaa musiikkia, omassa soitossani on jo ääntä aivan tarpeeksi. Viime aikoina olen kuunnellut paljon countrya ja amerikkalaista roots-musiikkia. Olen hyvin kiinnostunut countrymusiikista, joka on jotenkin olennaisella tavalla ”fucked up”, Kawabata sanoo ja virnistää.

 

ANTTI SADINMAA

Acid Mothers Templen kotisivut

Acid Mothers Templen MySpace-sivut