Cloverfieldia katsomaan erehtyneet koettavat paeta elokuvateatterista.

Välillä on mukava katsoa elokuvia jotka eivät edellytä katsojalta juuri minkäänlaista aivotoimintaa. Sitä vain katsoo valkokangasta ja ihastelee kauniita kuvia, näyttäviä erikoistehosteita ja äänimailmaa. Juonella harvoin on tällaisissa elokuvissa hirveästi merkitystä. Aivot narikkaan ja hirviöelokuva pyörimään.

Cloverfield ei valitettavasti ole tällainen elokuva.

Cloverfieldin juoni on seuraava. New Yorkiin ilmestyy valtava hirviö joka päättää remontoida kaupungin keskustan uuteen uskoon. Toverinsa ulkomaille lähdön läksiäisjuhlia viettävät juppinuorukaiset päätyvät tapahtumien keskipisteeseen. Lostin hengen mukaisesti jännitystä ja salaperäisyyttä pidetään yllä omituisella keinolla, onhan elokuvan tuottanut Lostin luoja J.J. Abrams. Päähenkilöt eivät nimittäin tunnu olevan pätkääkään kiinnostuneita siitä mitä heidän ympärillään tapahtuu. Vasta elokuvan puolessa välissä joku miettii ääneen, että mitähän täällä muuten tapahtuu. Sitä ennen on juostu hirviön jälkeläisiä pakoon ja väistelty romahtavia taloja.

Jollain oudolla keinolla tästä suuresti markkinoidusta elokuvasta on saatu riisuttua kaikki viihdearvo. Siinä missä perinteiset hirviöelokuvat rakentuvat lähinnä juuri kammottavan hirviön ympärille, Cloverfield keskittyy seuraamaan katastrofin ytimessä olevien ihmisten toimintaa. Vaikuttaa periaatteessa mielenkiintoiselta. Kuvaustyyli on omalla tavallaan toimiva: kameran takana toimivat Blair Witch Projectista tutulla tavalla elokuvan päähenkilöt.

Oikeastaan elokuvan käsikirjoituksen puutteen kestää. Viimeinen niitti oli kuitenkin täysin häpeilemätön ja vertaansa vailla oleva product placement. Erään matkapuhelinvalmistajan mainoksia ja tuotteita näytettiin vähintäänkin rehvakkaasti. Lisäksi kummastusta herätti tapa jolla katuja ryöstelevät ihmiset kuvattiin. Kun kaaos alkoi nostaa päätään, liikkeitä ryöstivät lähinnä vain afroamerikkalaista syntyperää olevat. Toisaalta ryöstelykohtaus oli vain tekosyy mainostaa entistä enemmän tämän aiemmin mainitun matkapuhelinvalmistajan tuotteita.

En keksi yhtään syytä suositella tätä loukkaavan huonoa elokuvaa kenellekään. Ellei saatavilla ole yhtään Steven Seagalin elokuvaa, Cloverfield saattaisi toimia lähinnä Poliisiopisto-elokuvien maraton-illan täytteenä.

TEEMU PURHONEN