Bourne, boyaa!

 

Bournen kolmas jatkaa samaa linjaa, mistä aiemmatkin osat ovat jo tuttuja: tiukkaa toimintaa maailmassa, johon ei huumori kuulu. Kulmiaan rypistelevät ammattitappajat jahtaavat toisiaan suuren totuuden etsintäpelissä, eikä kenenkään henki ole kallis. Neuvokkain kaikista on tietysti ylikoulutettu ja aivopesty Bourne, joka ei tietenkään ota nirriä keneltäkään, onhan hän moraalisesti systeemiä korkeammalla.

 

Suurempia syvällisyyksiä elokuvasta on turha hakea, sillä toiminta on se, mihin tämä elokuva nojaa. Toimintaa riittääkin, ja adrenaliinia tarjoillaan oikean kokoisina annoksina pitkin elokuvaa. Kirurgintarkasti kulkee tarina reaalimaailman keskellä ja sen ulkona, ja tässä kuljetuksessa piilee elokuvan parhaat ansiot. Maailma on kuvattu huolellisesti pienimpiä yksityiskohtia myöten, eikä tässä elokuvassa yritetä bongata Bond-tyyliin stereotypioita eri kansojen kulttuureista, vaan laskeudutaan keskelle ihmisten arkea siellä missä päähenkilöt kulloinkin sattuvat tapahtumien johdatuksesta olemaan. Ennen kaikkea äänimaailma on hienosti konstruoitu, huomasin usein tarkkailevani taustalta kuuluvia ääniä: liikenteen huminasta erottuva ohiajavan skootterin ääni, seinän takaa kuuluva lapsen itku, ihmisten arkiset huudahdukset. Kuvauspaikat ja lavastukset olivat taiten rakennettuja, puvustus oli uskottavaa ja maisemat realistisia.

 

Elokuva kyllä vangitsee kestonsa ajaksi, mutta jälkikäteenkin tuumailtuna substanssia on niukalti. Juoni on klisheinen eikä näyttelijöiden ole tarvinnut näyttelijäntaitojaan pahemmin pinnistellä. Käsikirjoittajilla olisi kyllä ollut vaikka mitä aiheen tynkää tarjolla, mihin olisi voinut vähän draamaa kirjoittaa, mutta ehkä tarina oli jätetty senkin puolesta tarkoituksella kylmäksi. Uusi maailma ei ole vanhojen agenttielokuvien lailla mustavalkoinen ja naiivi, paha voi lymyillä missä tahansa; kenessä tahansa yksilössä, missä tahansa yhteisössä.

 

Olisi houkuttelevaa peilata elokuvan asetelmia Yhdysvaltain viimeaikaisiin toimiin maailmanpolitiikassa, mutta ehkä se olisi jo ylitulkintaa. Elokuvan kunnianhimoisin tavoite saattaa olla jotain muuta kuin älyllistä tai henkistä, kuten sijoitettujen dollarien takaisin saaminen korkojen kera.

 

MARKO LEPOLA

Last Updated ( Saturday, 01 March 2008 18:23 )